perjantai 9. maaliskuuta 2012

Maaria Leinonen: Niin kuin puut puhuvat


"Tähän
juuri tähän aurinkopälveen
haluaisin istuttaa sinut
joka sanot:
Olen niin yksin.

Tässä istuisin viereesi,
kuuntelisin sinua,
sinä lintuja,
veden helinää
puiden lempeää puhetta.
Tässä luonto meitä hoitaisi.
Elämä armahtaisi,
rakastaisi."



En lue pelkkiä fantasia- tai rakkausromaaneja. Kirjoitan itsekin jonkinlaisia runoja, joten aina välillä kirjastosta tarttuu mukaan runoteos. Viimeksi otin sokkona kaksi teosta, sattumalta samalta kirjailijalta. Tässä kirjassa on runoja vuodenajoista uutisotsikoihin. Erittäin kauniisti kuvailtu syksyn tuloa ja kevään ensihetkiä.

"Jos uskaltaisi
rakastaa itseään
samalla voimalla ja vimmalla
kuin vihaa
hylkääjiään ja sortajiaan
alkaisi tapahtua ihmeitä."


"Odotan toukokuuta,
metsän vihreää laulua
humisemaan
silmieni
korvieni iloksi"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti