Nora Roberts x 3

Velhotanssi: Velho apuun tarvitaan, kun pienokaisia alkaa katoamaan...

"Sebastian Donovan ymmärsi voimansa jo varhain. Sitä, mitä hänen veressään virtasi ja mikä teki hänestä sen, mikä hän oli, ei tarvinnut selittää hänelle. Ei myöskään sitä, että samanlaista lahjaa ei ollut kaikilla. Hän näki. Näyt eivät aina olleet miellyttäviä, mutta kiehtovia ne kyllä olivat. Kun ne tulivat - silloinkin, kun ne tulivat vielä huterajalkaiselle pikkulapselle - hän hyväksyi ne yhtä helposti kuin hyväksyi auringon nousun joka aamu.

Kyyninen yksityisetsivä Mary Ellen Sutherland ottaa vastahakoisesti vastaan Sebastianin avun etsiessään ystävänsä siepattua lasta, mutta hän ei aavista sitä, millaisen velhotanssin pyörteisiin joutuu..."



Hetken mielijohteesta:

"Mitä tekee nainen, joka on lopen kyllästynyt omaan tunnollisuuteensa? Tietenkin ottaa täydellisen irtioton - kuten Rebecca Malone, joka hankkiutuu eroon hyvin palkatusta kirjanpitäjän toimestaan, myy asuntonsa ja sijoituksensa, pakkaa matkalaukkunsa ja ryhtyy kiertämään maailmaa. Silti Rebecca pitää itseään yhä tylsänä ja varovaisena, eikä näe, miten paljon rohkeutta sellainen teko vaatii! Vasta kun Rbecca päätyy Korfun tarunomaiselle saarelle ja tapaa vastustamattoman Stephen Nickodemuksen, hänen silmänsä avautuvat näkemään todellisen Rebeccan - kiihkeän intohimoisen ja valmiin rakkauteen..."

Virheistä parhain:

"Sinkkuna elelevä urheilutoimittaja Cooper McKinnon ei kaipaa vaimoa, eikä ainakaan sellaista, jolla on kaiken lisäksi lapsi valmiina. Mutta kuinka ollakaan Coop ihastuu sähäkkään yksinhuoltajaäiti Zoe Flemingiin ja tämän pieneen poikaan. Zoe on kuitenkin polttanut näppinsä niin pahasti, ettei häntä valloiteta kukilla tai tyhjillä lupauksilla. Zoen hurmaaminen vaatii isompia tekoja - sitoutumista ja epäitsekkyyttä. Onko Coopista siihen?"

Ostin hieman harlekiineja...

Holly Jacobs: Olipa kerran prinsessa
Karen Potter: Rakkautta ja lapsionnea
Nancy Martin: Morsian hyppää kyytiin
Kristine Rolofson: Kesä Wyomingissa
Raye Morgan: Kaunotar karkuteillä
Barbara Boswell: Ryanin salaisuus
Eileen Wilks: Vihille Las Vegasissa
Vanessa James: Sinetöidyt huulet
Miranda Lee: Valloitus äkkirynnäköllä
Elizabeth Oldfield: Rakasta nyt, rakasta ikuisesti
Lucy Gordon: Lapsi on minun
Carole Mortimer: Kohtaaminen rannalla
Heather MacAllister: Juonia punotaan
Peggy Moreland: Vihdoin loppuu yksinäisyys
Lass Small: Älä leiki tulella
Susan Fox: Karjatilan kaunotar
Annette Broadrick: Mikä pari!
Carole Buck: Mies taivaan sinestä
Helen Shelton: Kesäinen rapsodia
Karen Leabo: Tuhlaajasulhasen paluu
Mary Wibberley: Laskuveden aikaan
Sharon Kendrick: Kaksi ihmettä
Stella Cameron: Seuraneiti
Heidi Betts: Kolme sanaa sydämestä
Kathleen O´Reilly: Sinkkutyttö Chicagosta etsii...
Emilie Richards: Muisto nousee pintaan

Lucy Dillon: Paritanssia

"Entinen kilpatanssija Angelica Andrews on jättänyt kimaltelevan elämän taakseen - tai niin hän luulee. Hän palaa Lontoosta kotikaupunkiinsa Longhamptoniin eronneena ja karanneena ja alkaa pitää tanssikurssia paikallisille amatööreille.

Angelican oppi ei rajoitu vain askelkuvioihin. Cha-cha-chan ja valssin pyörteissä kurssilaiset saavat uutta kipinää myös arkeen. Konkari Angelicakin saa jälleen kokea tanssin parantavan voiman."


Avio-ongelmat, rahavaikeudet, aikuistiminen. Siinä osa kirjan henkilöiden ongelmista. Tämä on Dillonin esikoisromaani ja aika hyvä, mutta pidin kyllä Eksyneiden sydänten kodista enemmän.

Tuntematon: Prinsessan kirjeet

Toimittajan esipuhe

Käsillä oleva tekstikokoelma sisältää kolmekymmentä kirjettä, jotka löydettiin Helsingin keskustassa sijaitsevasta Vanhankirkon puistosta heinäkuussa 2010. Tekijän henkilöllisyyttä ei tunneta. Kirjeistä puuttuvat päiväykset, eikä lähettäjän tai vastaanottajan nimeä tai osoitetta ole merkitty kuoriin. Kokoelma on nimetty allekirjoittajan useimmiten käyttämän nimimerkin "Prinsessa" mukaan. Monessa yhteydessä kertoja viittaa siihen, että kaikki kolmekymmentä kirjettä on kirjoitettu yhden yön kuluessa, auringon laskun ja nousun välisenä aikana. Kirjeet on järjestetty tämän olemuksen perusteella.

David Eddings: Salattu kaupunki

"Salattu kaupunki on huikea päätös Tamulin tarun fantasiasarjalle, joka jälleen kerran todistaa, että David Eddings in nykyfantasin kiistaton mestari. Hän kehittelee ritari Sparhawkin tarinasta aidon oman aikamme eepoksen.

Ritari Sparhawk on saavuttanut voiton taistelukentällä tarunomaisista hirviöistä, mutta uljas voitto menettää merkityksensä, kun hänen puolisonsa, kuningatar Ehlana, joutuu pahan jumalan Cyrgonin ja tämän kätyreiden vangiksi, Cyrgon on kuitenkin aliarvioinut Sparhawkin, joka ei epäröi haastaa jumalaa viimeiseen, kohtalokkaaseen taisteluun."

Miksi, miksi, miksi nämä sarjat aina loppuvat? Jään aina kaipaamaan lisää tarinoita tietyistä hahmoista ja kirjoista.

David Eddings: Hohtavaiset

Tamulin tarun toinen osa


"Pelätyimpiä Tamulin keisarikuntaa uhkaavista hirviöistä ovat Hohtavaiset, kauhutarinoista tutut hehkuvat olennot, joiden pelkkä kosketus on sulattaa lihan luista. Aivan liian varhain Sparhawk ja hänen liittolaisensa huomaavat joutuneensa vastakkain noiden hirvittävien taruolentojen kanssa. Välttääkseen tuhon Sparhawk lähtee hakemaan avukseen Peikkojumalien pyhää jalokiveä, ammoin kadonnutta Bhelliomia."

David Eddings: Tulikupolit

"Kaukaisesta Tamulin keisarikunnasta saapui kuningatar Ehlanan hoviin lähettiläs, joka kertoi kotimaataan uhkaavista hirviöistä ja pahan hallitsemasta taikuudesta. Ritari Sparhawk oli keisarikunnan viimeinen toivo, ja häntä rukoiltiin sinne avuksi.

Ritari Sparhawk ja hänen kuningattarensa lähtivät pelastusretkelle kaukaiseen idän valtakuntaan. Mukanaan heillä oli vain muutama uskottu soturi ja ritari Berit, naissoturi Mirtai ja Talen, taskuvaras. Vaarallisen taipaleen päässä odotti Tamulin loistelias, kiehtova hovi - ja suurin vaara, jonka Sparhawk oli koskaan kohtaava."