"Karl halusi käyttää hyväkseen miesten hetkellistä heikkoudentilaa ja sanoi: 'Minun nimeni on Karl Rossmann, ja olen saksalainen. Voisitteko kertoa nimenne ja kansallisuutenne, kun meillä kerran on yhteinen huone. Sanon heti alkuun, etten vaadi itselleni sänkyä, koska tulin niin myöhään eikä minulla ole aikomustakaan nukkua. Älkää myöskään innostuko vaateparrestani, minä olen rutiköyhäja vailla mitään mahdollisuuksia.' "
Välillä hieman hämärä kirja, mutta muuten sujuvaa tekstiä.
"Lisbonin sisaruksia oli viisi: Therese, Mary, Bonnia, Lux ja Cecilia. Vaaleita, pyöreäposkisen herkullisia, melkein naisia.
Naapuruston pojat tarkkailevat heitä kunnioittavan välimatkan päästä. Heidän keräämänsä numeroidut näytteet ovat korvaamattomia todistuskappaleita tyttöjen mysteereistä, oudosta maailmasta, johon kuuluu hengiltä syleiltyjä pehmoleluja, huulipunia, tylsiä kesäpäiviä ja tamponeja: "Saimme selville, että tytöt itse asiassa olivatkin valepukuisia naisia, jotka ymmärsivät rakkauden ja jopa kuoleman asioita, ja että meidän tehtävämme oli vain saada aikaan meteliä, joka näytti jotenkin kiehtovan heitä."
Lisbonin sisarusten lumous ei haihdu - edes vuosia sen jälkeen, kun viimeisimmänkin päivät ovat päättyneet."
Olen joskus nähnyt tähän kirjaan perustuvan elokuvan, jota pidin silloin hieman outona, lapsi kun olin. Kirja oli kiehtova, teki mieli lukea kerralla. Välillä tuo kertoja-näkökulma oli hieman häiritsevä, mutta toisaalta miten erilainen kirja olisi ollut jos joku Lisbonin sisaruksista olisi ollut kertoja.
"Vastikaan viisikymmentä täyttänyt virkamies Leonidas saa aamulla kirjeen. Hän tuntee naisen käsialan heti. Kuulaana syyspäivänä, vaaleansinisellä musteella kirjoitettu kirje taskussaan Leonidas ei pääse enää pakoon. Hän on halunnut kaiken, mutta nyt hänen on muistettava, mitä se on maksanut: itsemurhaajan frakki, kaunis Amielie-vaimo, hento mutta päättäväinen Vera - ja tuntematon poika."
Yhden päivä tapahtumaksi hyvin kirjoitettu, sujuvasti kirjoitettu. Hyppelehti muistoissa, mutta ei sekoittanut tarinaa. Enemmänkin olisi voinut kirjoittaa päähenkilöstä ja menneisyyden tapahtumista.
Hykerryttävä, hauska.
Mielenkiintoinen.
Rönsyilevä.
Nuo sanat ehkä kuvaavat tätä kirjaa parhaiten. Tarinassa kerrottavat tarinat veivät kirjaa eteenpäin, ja naurattivat omalaatuisuudellaan. Ihan erilainen kirja, kuin mitä yleensä luen. Tarttui jostain syystä mukaan kirjastosta,
"Työmies Alexis Zorbas tarjoutuu kirjaviisaan filosofin ja "musteentuhrijan" palkolliseksi. Kaksikko matkustaa Kreetaan verevän kansan pariin, ja Zorbas ryhtyy isäntänsä omistaman hiilikaivoksen työnjohtajaksi. Vähitellen isännästä tulee Zorbasin oppilas: hän lumoutuu luonnon alkuperäistä viisautta edesutavasta miehestä, joka on aito ja kokonainen kaikessa mitä tekee, työskennellessään, santouria soittaessaan, tanssiessaan ja rakastaessaan. Zorbasilla on mystinen yhteys maailmankaikkeuteen, vastustamaton taito nähdä elämä lapsen tavoin kuin ensimmäistä kertaa."
Runokokoelma.
Mielenkiintoista.
Ei muuta sanottavaa.
(Viisaudenhammas poistettu, sattuu niin, ettei ajatus kulje)
"Metsästysretkellään Yhdysvaltain ja Meksikon rajaseudulla Llewelyn Moss osuu huonosti päättyneen liiketoimen tapahtumapaikalle: viisi kuollutta ja yksi kuoleva, heroiinilasti - ja laukku, jossa on pari miljoonaa dollaria. Moss ottaa laukun, mutta palaa yöllä antamaan vettä kuolevalle.
Siitä valinnasta alkaa Mossin kujanjuoksu kohtalon kanssa. Hänen kannoillaan kulkevat järkähtämätön tappaja ka vanhan koulun seriffi. Kumpikin on puolensa valinnut."
Ei mitenkään minun makuuni. Häiritsevästi muotoiltu, sekava. Pintapuolinen.
"Eli Landon seems to have the perfect life. A beautiful wife, a wonderful house, a dazzling legal career. But when his wife is brutally murdered after comfessing to an affair, Eli is named a prime suspect - without a shred of evidence. After a year-long ordeal the case is dropped, but Eli's worldis in tatters.
Abandoned by his friends, hounded by the media and detective with a grudge, Eli retreats to the small-town sanctuary of Whiskey Beach and Bluff house, his beloved grandmother's home by the sea. Bluff house has belonged to the Landons for generations and is the ideal place for Eli to regain his strength and discover his first love -writing. He is helped in his recovery by Abra Walsh - nurturing, courageous and a survivor herself. As Eli heals, he begins to open his heart to Abra and, for the firts time, dares to dream a future.
But as Abra and Eli take their first steps towards each other, a dangerous enemyis watching from the shadows. An enemy determined to make sure Eli Landon will never have that 'perfect life' - whatever the cost..."
Nora Roberts kirjoittaa niin, että lukemisesta nauttii kielellä kuin kielellä. Minä kutsun tätä helpoksi englanniksi, koska lukeminen sujuu hyvin ja nopeasti.
Kirja on taattua Robertsia: rakkautta, jännitystä, ihmissuhteita. Yksinkertaisesti luettavaa.
