Hitaasti Mia tulee vedetyksi ympärillään olevien ihmisten elämään. Hän vaikuttuu siitä palavasta elämänhalusta, jolla hänen äitinsä ja tämän läheiset ystävät suhtautuvat hiipumisen vuosiinsa. Hän tutustuu naapurin nuoreen naiseen, jolla on kaksi pientä lasta ja vihainen aviomies. Hän seuraa vetämänsä runopajan teinityttöjen juonia ja pikkumaisia julmiiksia.
Mia pohtii rakkautta ja avioliittoa, käy läpi muistoja ja miettii, onko paussi sittenkään kaiken loppu."
"Hän sanoi paussi, ei ero, voidakseen jatkaa tarinaa siltä varalta että sattuisi muuttamaan mielensä."
Ei ihan minun mieleeni. Koko kirjan ajan lainauksia, joista ei saanut selvää mistä otettu. Idea ihan hyvä, toteutus ei kovinkaan.